Diabetes mellitus: diabeteksen oireet, riskitekijät, tyypit ja hoito

Diabetes mellitus eli diabetes (”sokeritauti”) on krooninen sairaus, joka kehittyy, kun elimistö ei pysty valmistamaan riittävästi tai lainkaan insuliinia ja/tai ei pysty käyttämään insuliinia tehokkaasti. Tämä johtaa liialliseen glukoosin tai sokerin määrään veressä.5,6

Diabeteksen päätyyppejä on useita:

• tyyppi 1
• tyyppi 2
• LADA
• raskausdiabetes

Verensokeri (glukoosi) ja insuliini 

Jotta ymmärtäisit paremmin diabetesta, on tärkeää ensin selvittää, mistä insuliini tulee ja miten elimistö käyttää sitä verensokeritason hallintaan.

Insuliini ja glukoosi toimivat yhdessä tuottaakseen kehollesi energiaa nauttimistasi elintarvikkeista ja juomista. 

Glukoosi on veressä esiintyvä sokerin muoto. Se on elimistön tärkein energianlähde, ja sitä voi nauttia eri muodoissa.⁷ 

Insuliini on haiman tuottama hormoni, joka mahdollistaa veressä olevan glukoosin siirtymisen soluihin, joissa sitä käytetään energianlähteenä.⁸ 

Näin prosessi etenee: 

1. Elimistö muuntaa hiilihydraatit (sokerit ja tärkkelykset) glukoosiksi.⁷ 

2. Glukoosi menee verenkiertoon ja kulkeutuu kaikkialle elimistöön (tästä johtuvat termit ”verensokeri” ja ”veren glukoosi”). 

3. Insuliini mahdollistaa veren glukoosin pääsyn soluihin ja hajottamisen energiaksi.⁸

 Henkilöillä, joilla on diabetes, on edelleen glukoosia verenkierrossa hiilihydraattien nauttimisen seurauksena, mutta glukoosi ei pääse soluihin, koska haima ei tuota lainkaan tai riittävästi insuliinia, tai elimistö ei käytä insuliinia tehokkaasti. Tämän seurauksena glukoosi jää vereen, mikä johtaa kohonneeseen verensokeritasoon.

Ei ole olemassa vain yhtä yksittäistä syytä diabetekseen.1 Sairauden taustalla olevat tekijät vaihtelevat yksilöllisesti. Erilaiset elämäntyylit, elintavat ja geneettiset tekijät voivat vaikuttaa sairauteen. 

Tyypin 1 diabeteksessa immuunijärjestelmä tuhoaa haiman insuliinia tuottavia beetasoluja.⁵ 
Tyypin 2 diabeteksen syihin voivat vaikuttaa monet tekijät, kuten perinnöllisyys ja elämäntapa.⁶

Diabeteksen riskitekijöiden ja varhaisten varoitusmerkkien tunteminen voi auttaa ennaltaehkäiseviin toimiin ryhtymisessä.^9,10 Tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksella on samanlaisia oireita, muun muassa³:

• voimakas jano ja suun kuivuminen
• tiheä virtsaamistarve
• energian puute, väsymys
• hitaasti paranevat haavat
• toistuvat ihoinfektiot
• näön hämärtyminen
• käsien ja jalkojen pistely ja puutuminen.

Oireet voivat olla lieviä tai puuttua kokonaan, minkä vuoksi henkilöllä, jolla on tyypin 2 diabetes, voi olla sairaus useita vuosia ennen diagnoosin saamista.¹ 
Jos epäilet, että sinulla on diabetekseen viittaavia oireita, ota yhteyttä lääkäriin tai terveydenhuollon ammattilaiseen, jotta hoito voidaan aloittaa mahdollisimman varhain.

Diabeteksen riskitekijät 

Vaikka tietyt tekijät voivat lisätä henkilön riskiä sairastua diabetekseen, niiden esiintyminen ei tarkoita, että sairaus kehittyy varmasti. Joitakin yleisiä diabeteksen riskitekijöitä ovat¹¹

• liikunnan puute
• lihavuus
• tupakointi
• infektiot
• raskausdiabetes
• ikä
• sukuhistoria

Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus.⁵ Jos sinulla on todettu tyypin 1 diabetes, se tarkoittaa, että haimasi ei tuota insuliinia. Tutkijat eivät tiedä, miksi immuunijärjestelmä tuhoaa haiman insuliinia tuottavat beetasolut. 

Toisin kuin yleisesti luullaan, sokerin syöminen ei aiheuta tyypin 1 diabetesta.

Tyypin 1 diabetesta sairastavien on otettava insuliinia pistoksena tai insuliinipumpulla ”avatakseen” solut, jotta ne voivat ottaa sisäänsä glukoosia verenkierrosta ja hajottaa sen energiaksi.¹² Tyypin 1 diabetesta sairastava henkilö tarvitsee insuliinia elääkseen, söi tai teki hän mitä tahansa.

Tyypin 1 diabetekseen sairastuneiden määrä kasvaa maailmanlaajuisesti vuosittain 2–3 prosenttia.12 Vuonna 2021 maailmassa oli 8,75 miljoonaa tyypin 1 diabetesta sairastavaa.¹³ 

Tyypin 1 diabetes (T1D) tunnettiin aiemmin nimellä “nuoruusiän diabetes“, koska sitä esiintyi pääasiassa lapsilla, mutta nyt tiedetään, että sitä voi esiintyä minkä ikäisillä tahansa. Vuoden 2022 T1D-indeksin mukaan 62 prosenttia kaikista vuonna 2022 todetuista uusista T1D-tapauksista oli 20-vuotiailla tai sitä vanhemmilla henkilöillä.¹³

Tyypin 1 diabeteksen syyt 
Tyypin 1 diabeteksen uskotaan johtuvan siitä, että elimistön immuunisolut hyökkäävät erehdyksessä haiman insuliinia tuottavia beetasoluja vastaan ja tuhoavat niitä, jolloin ne eivät enää pysty tuottamaan insuliinia.¹² Lisäksi perintötekijöiden, virusten ja ympäristötekijöiden monimutkainen yhteisvaikutus voi vaikuttaa sairauden kehittymiseen.

Tyypin 1 diabeteksen oireet 
Tyypin 1 diabetes on yleinen lapsilla ja nuorilla aikuisilla, ja se voidaan tunnistaa esimerkiksi seuraavien oireiden perusteella¹²:
tiheä virtsaamistarve

• voimakas jano
• painonlasku.

On syytä muistaa, että kaikki luetellut oireet eivät välttämättä esiinny, jolloin diagnoosi saattaa viivästyä tai jäädä kokonaan tekemättä. Siksi on tärkeää tarkistaa diabeteksen mahdollisuus.

Aikuisilla oireet voivat vaihdella ja johtaa virheelliseen diagnoosiin, jossa tyypin 1 diabetes luokitellaan tyypin 2 diabetekseksi.¹² Itse asiassa lähes puolet aikuisilla todetuista tyypin 1 diabetestapauksista luokitellaan virheellisesti tyypin 2 diabetekseksi.

Tyypin 1 diabeteksen hoito

Tyypin 1 diabeteksen hoitoon tarvitaan insuliinia. Mittaamalla verensokeria säännöllisesti ja säätämällä ruokavaliota ja insuliiniannoksia huolellisesti voit pitää veren glukoosiarvot turvallisella tasolla ja ehkäistä pitkäaikaisia terveysongelmia, joita pitkäaikaiset korkeat verensokeriarvot voivat aiheuttaa.⁴

Eläminen tyypin 1 diabeteksen kanssa

Insuliinihoito ei paranna tyypin 1 diabetesta, sillä se ainoastaan korvaa insuliinin, jota terve haima tuottaisi luonnollisesti.

Tyypin 1 diabetesta sairastavat ihmiset voivat hallita jokapäiväistä elämäänsä seuraamalla verensokeritasojaan, sovittamalla ruokavalion ja liikunnan yhteen insuliinihoidon kanssa ja oppimalla, miten elämäntapavalinnat vaikuttavat elimistöön.¹²

Tiivis yhteistyö hoitotiimin kanssa on keskeistä diabeteksen asianmukaisessa hallinnassa ja ongelmien ehkäisemisessä, joita voi ilmetä, jos verensokeri ei pysy turvallisella tasolla. Liian korkea tai matala verensokeri voi olla vaarallista, ja pitkään jatkuneena korkea verensokeri voi aiheuttaa monenlaisia sairauksia, jotka vaikuttavat esimerkiksi silmiin, käsiin, jalkoihin ja sydämeen.

Vaikka sinulla on tyypin 1 diabetes, se ei tarkoita, että kohtaisit kaikki nämä ongelmat. Terveelliset elämäntavat, hyvä diabeteksen hoitosuunnitelma ja tukea tarjoava hoitotiimi voivat auttaa elämään täysipainoista elämää tyypin 1 diabeteksen kanssa.

Tyypin 2 diabetes on yleisin diabeteksen muoto. Se syntyy, kun elimistö ei käytä insuliinia tehokkaasti ja haima ei tuota riittävästi insuliinia terveiden verensokeriarvojen ylläpitämiseksi.3,6,14 Tyypin 2 diabetesta voidaan hoitaa elämäntapamuutoksilla, lääkityksellä tai insuliinilla. 

Tyypin 2 diabetesta kutsuttiin ennen aikuisiän diabetekseksi, mutta uudet tutkimukset osoittavat, että sitä voi esiintyä myös lapsilla.15 Tyypin 2 diabetes diagnosoidaan kuitenkin pääasiassa aikuisilla. Ja koska se usein aiheuttaa vain vähän oireita, tyypin 2 diabetes saattaa edetä vuosia ennen kuin se todetaan.

Yli 90 % diabetesta sairastavista henkilöistä sairastaa tyypin 2 diabetesta. Sen taustalla vaikuttavat sosioekonomiset, demografiset, ympäristöön liittyvät ja geneettiset tekijät.¹⁴ Tyypin 2 diabeteksen yleistymiseen vaikuttavat keskeisesti seuraavat tekijät¹⁶:

• kaupungistuminen
• ikääntyvä väestö
• liikunnan väheneminen
• ylipainon ja lihavuuden lisääntyminen.

Insuliiniresistenssi 
Tyypin 2 diabeteksessa elimistö ei reagoi insuliiniin asianmukaisella tavalla: tätä kutsutaan insuliiniresistenssiksi.6 Insuliiniresistenssi nostaa verensokeriarvoja, jolloin haiman beetasolut tuottavat enemmän insuliinia. Tämä voi uuvuttaa beetasolut, mikä tarkoittaa, että haima tuottaa vielä vähemmän insuliinia. Jos insuliinia ei ole riittävästi, glukoosi pysyy veressä, mikä johtaa korkeaan verensokeritasoon eli hyperglykemiaan.

Tyypin 2 diabeteksen oireet
Tyypin 2 diabeteksen oireet voivat kehittyä hitaasti, minkä vuoksi niitä voi olla havaita.¹⁴ Noin puolet tyypin 2 diabeetikoista ei tiedä sairaudestaan, ja 20–30 prosentilla on terveysongelmia jo ennen diagnoosin saamista.^17,18 

Tyypin 2 diabeteksen yleisiä oireita ovat muun muassa³:

usein ilmenevä jano tai tihentynyt virtsaamistarve

• nälän tunne, vaikka söisi riittävästi
• väsymys
• näön hämärtyminen
• hitaasti paranevat haavat tai mustelmat
• käsien tai jalkaterien pistely, kipu tai tunnottomuus.

Tyypin 2 diabeteksen syyt 

Tyypin 2 diabeteksen tarkkaa syytä ei tunneta^.6

Ylipaino voi aiheuttaa insuliiniresistenssiä, minkä vuoksi ylipaino tai vähäinen fyysinen aktiivisuus voivat lisätä riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.^14,15 Liiallinen rasvakudos, erityisesti vatsan alueella, voi kasvattaa tyypin 2 diabeteksen riskiä myös henkilöillä, jotka eivät täytä ylipainon tai lihavuuden lääketieteellistä määritelmää.^1,15

Tyypin 2 diabeteksen riskitekijät 

Ylipaino ja liikkumattomuus voivat liittyä tyypin 2 diabetekseen, mutta on muitakin tekijöitä, jotka voivat lisätä sairastumisriskiä. Tyypin 2 diabeteksen muita riskitekijöitä ovat^14,15:

• ikä
• etninen tausta
• diabeteksen esiintyminen suvussa
• korkea verenpaine tai kolesteroli
• aiemmin sairastettu raskausdiabetes.

Elämä tyypin 2 diabeteksen kanssa

Veresokeritasoja voi usein hallita muuttamalla ruokailutottumuksia ja lisäämällä fyysistä aktiivisuutta. Joissain tapauksissa tarvitaan myös lääkitystä, jotta glukoosiarvot pysyvät turvallisella tasolla.¹⁹

On tärkeää tehdä yhteistyötä hoitotiimin kanssa parhaan hoitovaihtoehdon määrittämiseksi ja noudattaa sovittua hoitoa. Pitkittyneen korkean verensokerin ehkäiseminen voi auttaa välttämään pitkäaikaisia elinvaurioita, jotka voivat vaikuttaa silmiin, munuaisiin, sydämeen sekä jalkojen ja käsien hermoihin.⁴ 

Tyypin 2 diabeteksen hoito

Korkeat verensokeriarvot voivat aiheuttaa monenlaisia terveysongelmia.²⁰ Siksi on tärkeää hallita diabetesta elämäntapamuutoksilla, suun kautta otettavilla lääkkeillä tai insuliinilla.¹⁹Useimmissa tapauksissa tyypin 2 diabeteksen hoitoon sisältyy ruokavalion ja elämäntapojen muokkaaminen.

 Diabetes on etenevä sairaus, joten iän myötä saattaa olla tarpeen tehostaa hoitoa, jotta verensokeritasot pysyvät tavoitteiden mukaisina.²¹

LADA (latent autoimmune diabetes in adults) on diabeteksen muoto, jossa on piirteitä sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksesta. Sitä kutsutaan usein myös nimellä tyypin 1,5 diabetes.^22,23 

LADA kehittyy yleensä yli 30-vuotiaille, ja se luokitellaan hitaasti eteneväksi autoimmuunidiabetekseksi, jossa kehon immuunijärjestelmä hyökkää virheellisesti haiman insuliinia tuottavia beetasoluja vastaan. Tähän sairauteen voi liittyä tyypin 2 diabeteksen oireita, kuten insuliiniresistenssiä ja ylipainoa.

LADA-diabetes diagnosoidaan usein aluksi virheellisesti tyypin 2 diabetekseksi, mutta koska kyseessä on autoimmuunisairaus, se vaatii erityistä hoitoa.

LADA:n osuus kaikista aikuisiän diabetestapauksista on arviolta 2–12 %, mutta lukema vaihtelee huomattavasti riippuen väestörakenteesta ja seulontamenetelmistä. ^22,23

Tutkimusten mukaan jopa 10 prosentilla henkilöistä, joilla on diagnosoitu tyypin 2 diabetes, saattaakin olla LADA.²⁴

Gestaatiodiabetes (GDM) eli raskausdiabetes on diabeteksen muoto, joka saattaa kehittyä raskauden aikana.²⁵ Raskausdiabeteksessa verensokeripitoisuus kohoaa, koska elimistö ei tuota riittävästi insuliinia, jotta solut voisivat hyödyntää glukoosia tehokkaasti.

Vuonna 2021 noin 21,1 miljoonaa eli lähes 17 % kaikista maailman elävänä syntyneistä lapsista syntyi raskauksista, joissa esiintyi jonkinasteista hyperglykemiaa ²Raskausdiabetes on yleisempää matalan ja keskitulotason maissa, joissa raskausajan terveydenhuoltoa on heikosti saatavilla.²⁶

Raskausdiabetes yleensä häviää vauvan syntymän jälkeen, mutta se voi lisätä sekä synnyttävän äidin että vauvan riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen myöhemmin.^3,15,26

Lääkäri tai terveydenhoitohenkilökunta voi suositella ruokavalioon ja elämäntapoihin liittyviä muutoksia diabeteksen tyypin mukaisesti.Hoitomuodot vaihtelevat yksilöllisesti ja voivat sisältää tabletteja, insuliinihoitoa, ruokavaliomuutoksia ja liikuntaa. Lääkärisi tai hoitotiimisi opastaa sinua myös verensokerin mittauksessa ja muissa omahoidon osa-alueissa, kuten terveellisen painon ylläpitämisessä ravitsemuksen ja liikunnan avulla.²

Useimmat ihmiset mittaavat verensokerinsa ottamalla pienen veripisaran sormenpäästä ja siirtämällä sen testiliuskaan diabeteksen tyypistä riippuen. Testiliuska asetetaan sitten mittauslaitteeseen, jota kutsutaan verensokerimittariksi.&

Jatkuvan glukoosinseurannan (CGM) järjestelmät tarjoavat vaihtoehtoisen tavan seurata glukoositasoja. Näiden järjestelmien toiminta vaihtelee tyypin mukaan, mutta kaikki ne auttavat seuraamaan glukoositasojen muutoksia ajan mittaan.

Joidenkin verensokerimittareiden avulla mittaus voidaan tehdä myös muista kohdista kuin sormenpäästä. Kysy lääkäriltä tai terveydenhoitohenkilökunnalta, voisiko näytteenotto vaihtoehtoisista paikoista sopia sinulle. 

Miljoonat ihmiset ympäri maailmaa elävät diabeteksen kanssa ja kohtaavat siihen liittyviä yksilöllisiä haasteita. Ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, jos sinulla tai tuntemallasi henkilöllä on diabetekseen viittaavia oireita. Diabetes ei ole omaa syytäsi tai häpeän aihe – se on odottamaton elämänmuutos, jonka kanssa voit oppia elämään. Vaikka diabetesdiagnoosi voi aluksi tuntua kuormittavalta, tarjolla on monia hoitovaihtoehtoja ja tukipalveluita. Aktiivisella asenteella, elämäntapamuutoksilla ja yhteistyöllä terveydenhoitohenkilökunnan kanssa voit oppia elämään hyvää elämää diabeteksen kanssa.

Lähteet

1. International Diabetes Federation. IDF Diabetes Atlas. IDF; 2025. Accessed December 2, 2025. https://www.diabetesatlas.org

2. Global diabetes data report 2000 — 2050. Accessed December 2, 2025. https://diabetesatlas.org/data/

3. WHO. Diabetes. World Health Organization. Published April 5, 2023. Accessed November 21, 2023. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/diabetes

4. Li Y, Liu Y, Liu S, et al. Diabetic vascular diseases: molecular mechanisms and therapeutic strategies. Signal Transduct Target Ther. 2023;8(1):152. doi:10.1038/s41392-023-01400-z

5. Ilonen J, Lempainen J, Veijola R. The heterogeneous pathogenesis of type 1 diabetes mellitus. Nat Rev Endocrinol. 2019;15(11):635-650. doi:10.1038/s41574-019-0254-y

6. DeFronzo RA, Ferrannini E, Groop L, et al. Type 2 diabetes mellitus. Nat Rev Dis Primer. 2015;1(1):15019. doi:10.1038/nrdp.2015.19

7. Campos V, Tappy L, Bally L, Sievenpiper JL, Lê KA. Importance of Carbohydrate Quality: What Does It Mean and How to Measure It? J Nutr. 2022;152(5):1200-1206. doi:10.1093/jn/nxac039

8. Li M, Chi X, Wang Y, Setrerrahmane S, Xie W, Xu H. Trends in insulin resistance: insights into mechanisms and therapeutic strategy. Signal Transduct Target Ther. 2022;7(1):216. doi:10.1038/s41392-022-01073-0

9. Uusitupa M, Khan TA, Viguiliouk E, et al. Prevention of Type 2 Diabetes by Lifestyle Changes: A Systematic Review and Meta-Analysis. Nutrients. 2019;11(11):2611. doi:10.3390/nu11112611

10.       Felton JL, Griffin KJ, Oram RA, et al. Disease-modifying therapies and features linked to treatment response in type 1 diabetes prevention: a systematic review. Commun Med. 2023;3(1):130. doi:10.1038/s43856-023-00357-y

11.       Ismail L, Materwala H, Al Kaabi J. Association of risk factors with type 2 diabetes: A systematic review. Comput Struct Biotechnol J. 2021;19:1759-1785. doi:10.1016/j.csbj.2021.03.003

12.       DiMeglio LA, Evans-Molina C, Oram RA. Type 1 diabetes. Lancet Lond Engl. 2018;391(10138):2449-2462. doi:10.1016/S0140-6736(18)31320-5

13.       Gregory GA, Robinson TIG, Linklater SE, et al. Global incidence, prevalence, and mortality of type 1 diabetes in 2021 with projection to 2040: a modelling study. Lancet Diabetes Endocrinol. 2022;10(10):741-760. doi:10.1016/S2213-8587(22)00218-2

14.       International Diabetes Federation. Type 2 Diabetes | International Diabetes Federation. IDF. Accessed November 22, 2023. https://idf.org/about-diabetes/type-2-diabetes/

15.       ElSayed NA, Aleppo G, Aroda VR, et al. 2. Classification and Diagnosis of Diabetes: Standards of Care in Diabetes—2023. Diabetes Care. 2022;46(Supplement_1):S19-S40. doi:10.2337/dc23-S002

16.       Facts & figures. International Diabetes Federation. Accessed February 6, 2024. https://idf.org/about-diabetes/diabetes-facts-figures/

17.       Clare L Gillies, Paul C Lambert, Keith R Abrams, et al. Different strategies for screening and prevention of type 2 diabetes in adults: cost effectiveness analysis. BMJ. 2008;336(7654):1180. doi:10.1136/bmj.39545.585289.25

18.       Ogurtsova K, Guariguata L, Barengo NC, et al. IDF diabetes Atlas: Global estimates of undiagnosed diabetes in adults for 2021. Diabetes Res Clin Pract. 2022;183:109118. doi:10.1016/j.diabres.2021.109118

19.       ElSayed NA, Aleppo G, Aroda VR, et al. 5. Facilitating Positive Health Behaviors and Well-being to Improve Health Outcomes: Standards of Care in Diabetes—2023. Diabetes Care. 2022;46(Supplement_1):S68-S96. doi:10.2337/dc23-S005

20.       Tomic D, Shaw JE, Magliano DJ. The burden and risks of emerging complications of diabetes mellitus. Nat Rev Endocrinol. 2022;18(9):525-539. doi:10.1038/s41574-022-00690-7

21. ElSayed NA, Aleppo G, Aroda VR, et al. 13. Older Adults: Standards of Care in Diabetes—2023. Diabetes Care. 2022;46(Supplement_1):S216-S229. doi:10.2337/dc23-S013

22.       Redondo MJ, Morgan NG. Heterogeneity and endotypes in type 1 diabetes mellitus. Nat Rev Endocrinol. 2023;19(9):542-554. doi:10.1038/s41574-023-00853-0

23.  Buzzetti R, Tuomi T, Mauricio D, et al. Management of Latent Autoimmune Diabetes in Adults: A Consensus Statement From an International Expert Panel. Diabetes. 2020;69(10):2037-2047. doi:10.2337/dbi20-0017

24. Mishra R, Hodge KM, Cousminer DL, Leslie RD, Grant SFA. A Global Perspective of Latent Autoimmune Diabetes in Adults. Trends Endocrinol Metab. 2018;29(9):638-650. doi:10.1016/j.tem.2018.07.001

25.       McIntyre HD, Catalano P, Zhang C, Desoye G, Mathiesen ER, Damm P. Gestational diabetes mellitus. Nat Rev Dis Primer. 2019;5(1):47. doi:10.1038/s41572-019-0098-8

26.       About Gestational Diabetes | International Diabetes Federation. Accessed November 27, 2023. https://idf.org/about-diabetes/gestational-diabetes/

27.       ElSayed NA, Aleppo G, Aroda VR, et al. 1. Improving Care and Promoting Health in Populations: Standards of Care in Diabetes—2023. Diabetes Care. 2022;46(Supplement_1):S10-S18. doi:10.2337/dc23-S001